Nationalismin UKK Marraskuu 17, 2006 Versio: 1.1 Tarkoitus: nationalismin Usein Kysytyt Kysymykset (UKK) määrittävät nationalismin ja pan-nationalismin, selittävät niiden merkityksen kansalaiselle, ja tutkivat niitä muutoksia joita sivilisaatio kävisi läpi pan-nationalistisessa järjestelmässä. Sisällysluettelo 1. Määritelmä 1.1 Mitä nationalismi on? 1.2 Miksi nationalistiset liikkeet ovat "sosialistisia"? 1.3 Mitä pan-nationalismi on? 1.4 Mikä on rotu? Etninen ryhmä? Kansa? 1.5 Onko se poliittinen järjestelmä? 1.6 Mikä on nationalismin kanta luokkaan? 2. Toteutus 2.1 Kuinka politiikka muuttuisi? 2.2 Kuinka minun elämäni muuttuisi pan-nationalismissa? 2.3 Ovatko nationalistit rasisteja? 2.4 Eikö nationalismi aiheuta sotia? 2.5 Romuttaisiko tämä taloutemme? 2.6 Kuinka toivotte saavuttavanne tämän? 2.7 Toimisiko se? 2.8 Kuinka tämä parantaa minun elämääni? 3. Tärkeys 3.1 Miksi tarvitsemme muutosta? 3.2 Miksei vähemmän perinpohjaisempaa ratkaisua? 3.3 Miksi minä välittäisin? 3.4 Mitä minä hyödyn siitä? 4. Omistajuus 4.1 Kirjoittajat 4.2 Sponsorointi 4.3 Versiohistoria ---=^=--- Osa 1: Määritelmä 1.1 Mitä nationalismi on? Nationalismi on uskomus, että poliittiset ryhmät tulisi rakentaa "kansan" käsitteen, tai kulttuurin, perinteen ja kielen yhdistämän väestönryhmän ympärille. Niinpä kansallismielisyys on "kulttuurin valtaa", jossa kulttuuriset arvot tulevat ansaitsemisen motiivin tai suosion edelle, joka näiden sijaan korostaa eteenpäin ajattelevaa johtajuutta. Rahanteon yllykkeen myötä jokainen esine ja ajatus ja henkilö on kaupan, ja yhteiskunta johdattaa itseään ympyrää pitkin. Johtajuuden kautta yhteiskunta määrittää tavoitteensa ja kulkee niitä kohti. Termi "kansallismielisyys" tulee sanasta "kansa", jolla on nykypolitiikassa erilainen merkitys. Tänäpäivänä maailman kansakunnat ovat rajoista, lakijärjestelmistä ja talouksista koottuja poliittisia rakennelmia, "kansanvaltioiksi" kutsuttuja. Nämä eivät ole yhteensopivia sen kansan näkemyksen kanssa, joka oli yleinen historiassa ennen viime vuosisataa: Termiä "nationalismi" käytetään yleensä kuvaamaan kahta ilmiötä: (1) asennetta, joka kuuluu kansallisidentiteetistään välittäville kansakunnan jäsenille ja (2) toimia, joihin kansalaiset ryhtyvät yrittäessään saavuttaa (tai säilyttää) itsemääräämisoikeuden. (1) asettaa kansan (tai kansallisidentiteetin) käsitteen kyseenalaiseksi, joka määritellään yleensä yhdistävän alkuperän, etnisyyden tai kulttuuristen siteiden perusteella, ja vaikka yksilön jäsenyyttä kansaan pidetään usein tahattomana, se nähdään joskus vapaaehtoisena. http://plato.stanford.edu/entries/nationalism/ Kansanvaltio käyttää nykyisessä mallissamme abstrakteja konsepteja yhdistääkseen väestönsä, jolla ei ole paljoa tekemistä keskenään kulttuurisella tai etnisellä tasolla, joten heistä tulee kilpailevia kulttuureja. Nämä vaikeaselkoiset ajatukset yleensä ovat jonkun ehdottomuuden muodossa, jota ei koskaan esitetä täysin oikeana tai vääränä, kuten "vapautta" tai "vapaata kauppaa", mutta kulttuurillisen yhtenäisyyden puuttuessa talous sitoo väestön. Talous täten korvaa kulttuurin, ja pian jokainen esine ja ajatus ja henkilö on kaupan. Näissä talouden ohjaamissa yhteiskunnissa ei ole sijaa johtajuudelle, koska oikeat päätökset eivät ole myyviä, vaan suositut niiden typeryydestä huolimatta. Heitä rangaistaan jotka sisäistävät korkeampia arvoja, kuten tehden sitä mikä on oikein, perinteen mukaan elämistä, ja tekojensa seuraamuksista välittämistä rahantuoton sijaan. Heidät, joilla on alimmat mahdolliset arvot, jotka eivät välitä ollenkaan heidän tuottoisten toimiensa seurauksista, palkitaan. Nykyiset idän, lännen ja lähi-idän valtiot ovat kuolemaisillaan tämänkaltaisen johtamistavan takia. Ihmisiä kannustetaan osallistumaan sosiopaattisiin rahantekoaktiviteetteihin, ja he osallistuvat, aiheuttaen epäsuoraa vahinkoa ja yhteiskunnallisia kuluja. Johtajat ovat kansansuosiosta riippuvaisia ja niin välttävät totuutta suosittujen lausahduksien sijaan. Tuloksena on mätänevä yhteiskunta, jossa vähät ovat yhteisymmärryksessä suunnan suhteen eikä ole olemassa luotettavaa johtoa paitsi taloudellisessa piirissä. Tällaiset yhteiskunnat ovat olemassa vain niin kauan kuin niillä on rikkauksia, ja sitten putoavat välittömästi pois historian kartalta. Kansallismielisyys on tätä ajan suuntaa vastaan tehden kulttuurillisista arvojärjestelmistä arvokkaampia kuin rahasta. Tämä sitoo ihmiset yhteen kansana, näyttää heille selvän polun siihen, mikä on tälle kansalle hyväksi, ja tuottaa rahaa palvellaakseen ihmisiä heidän orjuuttamisen sijaan. Se myöskin muistuttaa meitä siitä, että suositut ajatukset ovat yleensä harhaanjohtavia, ja että meidän tulee johtaa itseämme pitkäjänteisen suunnitelman mukaan. Ilman nationalismin tarjoamaa korjausta, nyky-yhteiskunnat johtavat itsensä hornaan täynnä sisäisiä ristiriitoja, alhaisia syntyvyyslukemia, ulkomaiden sotia, saastetta ja rikollisuutta. 1.2 Miksi nationalistiset liikkeet ovat "sosialistisia"? Nationalistisia liikkeitä kutsutaan "sosialistisiksi", koska modernissa sanakirjassamme paras sana, jonka annamme kansalle joka arvostaa kulttuuria enemmän kuin rahaa, on "sosialisti". Tämä tarkoittaa että talous, ja valtio itsessään, palvelevat kansakunnan kulttuurillisia päämääriä. Tämä on "orgaanisen valtion" käsite, eli sivilisaation, jossa arvot ja perinne ovat erottamattomia johtamisfilosofiasta, ja talous sekä politiikka palvelevat tätä sen sijaan että suuntaisivat siitä erilleen oligarkkien mielihyväksi. 1.3 Mitä pan-nationalismi on? Pan-nationalismi on ajatus siitä, että jokainen etninen ryhmä pallollamme ansaitsee oman kansallismielisen valtionsa, mukaanlukien sekoittunutta alkuperää olevat. Siinä missä yksittäiset ryhmät voivat valita olevansa kansallismielisiä, pan-nationalismin idea on että kaikki ryhmät toimivat kaikkien ryhmien nationalismin oikeuden puolesta. Pan-nationalismi on sitä, että ihmiskunnalle paras tapa johtaa itseään käy niin, että jokaisella etnisellä ryhmällä on kansallinen itsenäisyys ja että ne ovat toisten ylenkatseesta ja kritiikistä riippumattomia. 1.4 Mitä on rotu? Etninen ryhmä? Kansa? Sanalla "rotu" on kolme tärkeää merkitystä. Ensiksi, yleisessä ja muinaishistoriassa se pätee kolmeen ihmisevoluution pääryhmään: afrikkalaisiin, aasialaisiin ja eurooppalaisiin. Toiseksi, historiallisessa mielessä se selittää jokaisen evoluution asteen noiden ryhmien sisällä, esimerkiksi eurooppalaisten joukossa olevat neoliitit, falidit, alpinidit ja nordidit. Viimeiseksi, sitä käytetään "etnisyyden" synonyymina, joka on erityinen sekoitus rotuja ja perittyjä ominaisuuksia, jotka määrittävät paikallisen väestön, kuten "laotialaiset" tai "alsatialaiset". Kansallismielisyys käyttää viimeistä määritelmää tietoisena ensimmäisestä. Termejä kuten rotu käytetään kuvaamaan ryhmiä, jotka jakavat keskenään näkyvästi ominaisuuksia (ei ole mitään "rotugeeniä"; rotu on tässä yhteydessä alueelle keskittynyt kokoelma ominaisuuksia). Jokaisella rodullisella ryhmällä on omat ainutlaatuiset, sen evoluution läpi kulkeneen polun kehittämät piirteensä. Jokaisella etnisellä ryhmällä on myös tällaiset uniikit kyvyt ja taipumukset. Kuitenkin, heillä jotka kuuluvat eheisiin etnisiin sukuihin on synnynnäinen vaisto, joka ohjaa heitä kohti etnisyytensä arvoja, koska kulttuuri on sen paikallisväestön luoma ja määrää myös että kuka menestyy, ja niin muokkaa tätä samaa väestöä. Jokaisella etnisellä ryhmällä on enemmän yhteisiä piirteitä oman rotunsa sisällä kuin muiden rotujen, mutta eniten niitä on oman joukon jäsenten kanssa. Ihmiset, jotka ovat syntyneet ilman selvää perinteen, kulttuurin ja kielen juurta, ovat tuuliajolla liian monien päätösten maailmassa. He kykenevät joihinkin näistä päätöksistä, mutta toiset vaativat ikää/kokemusta, aikaa ja kyvykkyyttä kriittiseen ajatteluun. Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole näitä kykyjä, ja joten he tekevät huonoja päätöksiä pitkälle kantavin seurauksin. He eivät tule näkemään tätä kehityskulkua ennen kuin ovat vanhempia. Kulttuuri estää tämän ongelman antamalla ihmisille tavan tehdä muuttumattomat asiat hyvin. Ajatellessamme sitä, kriittisesti, suurin osa siitä mikä tekee elämästä parempaa tai huonompaa ei ole muuttunut sitten ihmiskunnan aamunkoiton. Ne samat arvot, jotka silloin tekivät henkilöstä sankarillisen ja kunnioitetun, pätevät nytkin. Kulttuuri säilöö tämän, ja kulttuurin puute talouden ohjastamissa yhteiskunnissa korvaa sen illuusiolla, jolla on aikanaan äärimmäisen vahingolliset seuraukset. 1.5 Onko se poliittinen järjestelmä? Vaikka siihen sisältyy poliittinen järjestelmä niinkuin me sen tunnemme, pan-nationalismi yhdistää kulttuurin, politiikan ja filosofian valtion alkuperäisen väestön kanssa. Tästä syystä pan- nationalismi on sivilisaation järjestelmä. Poliittinen systeemi tuntee politiikan siinä missä sivilisaation järjestelmä näkee ihmisasutuksen konstruktion kokonaisuudessaan. Nationalismi korostaa "kansaa", joka on kulttuurin, perinnön ja kielen jakavan väestön muodostama orgaaninen valtio. Pan-nationalismi kannattaa tämänkaltaisten kansojen maailmaa. Kun jokainen etninen ryhmä on itsenäinen, kulttuuri säilyy. Jos yhdistelemme kulttuureita, me tuhoamme ne ja saamme ostoskeskuskulttuurin. Kulttuuri on ainoa voima joka voi taistella riehuvaa kapitalismia, järjenvastaista massauskontoa (ei kaikkia uskontoja), ja muita voimia vastaan jotka syntyvät kulttuurillisen yhteisymmärryksen puutteesta. Minun nähdäkseni useimmat ihmiset eivät tahdo satuttaa muita rotuja, mutta he myös haluavat oman kulttuurinsa. Tästä syystä me valitsemme järjestelmän jossa jokainen meistä saa kulttuurillisen autonomian ja torjumme sairaan, kulttuurittoman globalismin -- ja pan-nationalismi on tämä järjestelmä. Moderneissa järjestelmissä kulttuurin oletetaan olevan henkilökohtainen valinta, mikä tarkoittaa ettei sitä voi jakaa ja niin se kuolee. Sen sijasta meille annetaan isoveli/äiti hallitus, joka olettaa tietävänsä säännön joka sopii parhaiten jokaiselle, ja tyrkyttää sitä heille väkipakolla, niin alentaen kaiken kulttuurin alimpaan yhteiseen nimittäjään tasavertaistamisen kautta. Tämä on tyypillistä järjestelmissä, joissa politiikka ei liity kulttuuriinsa olennaisesti kuuluvaan sivilisaation filosofiaan. Pan-nationalismi antaa jokaisen itsenäisen etnisen ryhmän hoitaa ja kehittää omaa sivilisaation malliansa. 1.6 Mikä on nationalismin kanta luokkaan? Luokka, eli ihmisten arvottaminen saatujen tulojen perusteella, on johdettu sosiaalidarwinismiksi kutsutusta ajattelumallista, joka olettaa ensiksi että yhteiskunnan parhaita ihmisiä ovat he, jotka ansaitsevat eniten. Vaikka siinä, että älykkäämmät, terveemmät ja vahvaluonteisemmat ihmiset pärjäävät paremmin kaikissa tehtävissä, onkin jonkinlaista korrelaatiota, on harhakuvitelmaa luulla että he ovat motivoituneempia ansaitsemaan enemmän rahaa. Kansallismieliset ymmärtävät, että parhaat ihmiset ovat harvoin epäitsevarmoja, ja eivät näin tarvitse ylenmääräisiä rikkauksia perustellaakseen omaa arvoaan itselleen. Kulttuuristen arvojen käytön etuna ihmisten arvojärjestykseen asettamisessa rahan sijaan on se, että me voimme valita etnisen ryhmämme parhaat ja pistää heidät töihin, jotka eivät rikastuttaisi heitä henkilökohtaisesti, mutta meitä kaikkia. Koska jokainen ihmiskunnan tuntema yhteiskunta välttämättä arvottaa ihmiset kykyjen ja omistautumisen mukaan, on mahdotonta välttää hierarkisia järjestelmiä, mutta mikäli käytämme henkilökohtaiseen arvoon eikä rahaan pohjautuvaa hierarkiaa, pystymme jakamaan ihmiset "kasteihin", jotka heijastavat heidän kykyjensä mukaisia tehtäviä. Koska perintö määrää suurimman osan tästä kyvystä, kastien asemat siirtyvät sukupolvelta toiselle, ellei kyseessä oleva henkilö näytä olevansa epäkelpo annettuihin tehtäviin nähden. Muinaisilla yhteiskunnilla kastisysteemi oli keino erotella johtajiksi nousevat kriittiset ajattelijat, taitavat ihmiset joista tuli artisaaneja ja tilallisia, ja heidät joiden kyvyt rajoittivat heidät toisten alaisiksi ja joista tuli työläisiä. Tämä järjestelmä on hellempi siinä että se rohkaisee kaikkia näkemään itsensä osana joukkuetta, jonka päämääränä on koko yhteiskunnan elämänlaatu, ja eliminoi luokkataistelun sekä luokkiensisäisen sabotaasin jotka säilyvät kaikkialle levinneinä nyky-yhteiskunnissa. Esimerkiksi muinaiset hindut määrittelivät kastin "karman" avulla, jossa ihminen kasvoi pätevyydessä, terveydessä ja jaloudessa valikoivan lisääntymisen kautta ja nousi hitaasti kyvykkyyden portailla sukupolvien välillä. Tämä on todenmukaisempi näkemys luonnonvalinnasa kuin sosiaalidarwinismi. ---=-=--- Section 2: Toteutus 2.1 Kuinka politiikka muuttuisi? Kansanvaltio loppuisi pan-nationalistisessa järjestelmässä, kuten myös idea yhteiskunnista, joissa talous ja politiikka johtavat ihmisiä. Ihmiset kykenisivät kokonaisuutena määräämään oman tulevaisuutensa, ja olemaan vähemmän itsekkäitä koska heillä olisi yhteiset arvot, joiden mukaan kaikki voisivat toimia. Tämä loisi selvät rajat sille mitä odotetaan ja mitä ei siedetä, eikä hallinnon tarvitsisi olla niin tunkeileva. Kun hallitusta ei tarvita arvojen määrittämiseen, se pienenee järkevään kokoon. Kun taloutta ei käytetä arvojen luontiin, arvoista tulee vähemmän käytännöllisiä heille jotka tahtoisivat viedä varat väestöltä. Tämän muutoksen piirissä politiikka ei suuremmin muuttuisi. Johtamisprosessi säilyisi, mutta se olisi kypsempi. Sen sijaan, että poliitikot antaisivat yksilölle hillittömiä lupauksia rikkauksista tai "vapaudesta", he joutuisivat käsittelemään ne kysymykset, joita yhteiskunta kokonaisuutena kohtaa. Sen sijaan, että teot oikeutetaan niiden tuottavuuden perusteella, mahdollisten toimien tulisi olla järkeenkäypiä väestön kulttuurillisten arvojen kanssa. Pan-nationalistit ovat realismiin taipuvaisia. Tiedämme, että aina tulee olemaa sotaa, murhia ja rikollisuutta. Kaikki ihmiset eivät voi olla järkeviä, ja mikäli kaikki ajattelisivat samalla tavoin, tylsistyminen leviäisi nopeasti. Terveen yhteiskunnan tavoitteena on minimoida käytös joka heikentää sitä kokonaisuutena, ja näin vahvistaa kansaansa. Tässä uudessa mielessä politiikka olisi suoraselkäisempää, realistisempaa eikä niin sattumanvaraista. 2.2 Kuinka elämäni muuttuisi pan-nationalismin alla? Maailmannationalismi soisi jokaiselle etnis-kulttuuriselle ryhmälle oman itsemääräämisoikeuden, vähentäen maiden välisiä sotia sekä etnisiä kiistoja, jotka ovat nyt useimpien teollistuneiden maiden vaivana. Ei olisi tarvetta niin voimakkaalle hallitukselle, sodille "terrorismia" vastaan, eikä kansanmoraalille joka kahlitsee kaikki ihmiset alimpaan yhteiseen nimittäjään, josta eivät hyödy kuin oligarkit. Kulttuurilliset arvot korvaisivat yleisen moraliteetin, ja yksilöiden moraalisesta kapasiteetista tulisi tärkeämpää. 2.3 Ovatko nationalistit rasisteja? Kansallismieliset käyttävät mielellään seuraavaa tiivistelmää: nationalismi on kansasi säilyttämistä, rasismi on heidän toisiin vertaamista. Se mitä me pidämme "rasismina" on multikulttuuristen järjestelmien merkki, jossa erilaiset kulttuurit eivät kilpaile vain rikkaudesta, vaan myös kulttuurisista arvoista. Niin kauan kuin monikulttuurisuus katsotaan "hyväksi", tätä konfliktia ei voida julkisesti myöntää, joten se ajetaan pinnan alle kestävän etnisen jännityksen muodossa. Kansallismielisyys laittaa tälle lopun kansassa. Pan-kansallismielisyys lopettaa sen kaikissa kansoissa antamalla jokaiselle ryhmälle autonomian ja vapauden elää normiensa mukaan. 2.4 Eikö nationalismi aiheuta sotia? Ei suinkaan. Nationalismi on älykäs järjestelmä, mutta he jotka vastustavat sitä, kieltävät sen, ja yrittämällä luoda epärealistista vaihtoehtoa tuottavat lisää sotia. Maailmanvaltaa hamuavat kansanvaltiot, luoden liittoumia jotka vetivät heidät armottomaan sotaan, aiheuttivat ensimmäisen maailmansodan. Toinen maailmansota, olennaisesti saman ristiriidan jatkumo, syttyi toisentyyppisen kansainvälisen liittouman uhasta: kommunismista. Tämä jännite muuttui myöhemmin kylmäksi sodaksi, joka piti maailmaa ydinsodan pelon panttivankina melkein viisikymmentä vuotta. Imperialistisen ajattelun takana näemme yksinkertaisen alkusyyn: mukana olleiden maiden sijoittajien hyötymismotiivin. Toisinkuin muinaisten aikojen valloitukset, kun maat sotivat lähimaita vastaan laajentuakseen, imperialismi käyttää kaukaisten kansojen resursseja maailmanvallan teollisen talouden hyväksi. Tämä tekee sen valtion väestöstä rikasta, mutta kuten kaikki talouden yllyttämät päätökset, aiheuttaa pitkäntähtäimen rappiota, joka räjähtää myöhemmin ongelmien muodossa joista kaikki joutuvat maksamaan. Nationalismi ei ollut kylmän sodan syy; nationalismin pelko oli. Nationalismi ei aiheuttanut Vietnamin sotaa; vietnamilaisen nationalismin pelko aiheutti. Nationalismi ei luonut Irakin sotaa; Irakin kyvyttömyys jakaantua kolmeen kansaan (kurdit, shiiat, sunnit) loi. Jugoslaviassa epäonnistuminen kahden kansallisen ryhmän tunnustamisessa loi konfliktin. Nationalismi lopettaa sodat suojelemalla maiden väestöjä mielettömiltä ulkopuolisten liittoumilta kuten maailmankommunismilta, NATOlta, Itävalta-Unkari liittoumalta, ja nyt Yhdistyneiltä Kansakunnilta. Ensimmäinen maailmansota syntyi osaksi franko-preussilaisen sodan jälkeen bismarckilaisen diplomatian kehittämän kahden vastakkaisen liittouman toimesta. ... Wienin kongressin selvityksessä 1815 nationalismin periaate jätettiin huomiotta rauhan säilyttämisen hyväksi. Saksa ja Italia jäivät jaetuiksi valtioiksi, mutta väkevät kansallismieliset liikkeet ja vallankumoukset johtivat Italian yhdistymiseen 1861 ja Saksan 1871. http://www.cusd.chico.k12.ca.us/~bsilva/projects/great_war/causes.htm Yhdysvallat on nykyään rodullisen jännitteen piinaama, koska erilaiset ryhmät eivät mene sekaisin keskenään. Sen ratkaisuna on koittaa pitää ongelma kurissa voimalla. Kuten toisessa maailmansodassa, tämä johtaa aikanaan suurempiin ongelmiin. Hassua sinänsä, Yhdysvallat on maailman perimmäisin monikulttuurisuuden esitaistelija sekä valtio, jolla on ollut eniten ongelmia rotumellakoiden, epäoikeudenmukaisuuden, rotuvihan ja korkean rikollisuuden kanssa. Tätä nykyä se on teollisuusmaiden johdossa vangittujen ihmisten määrässä, kuten myös aloitettujen ja hävittyjen ulkomaisten poliittisten sotien lukemassa. Nationalismi parantaisi tämän jos ihmiset hyväksyisivät sen. 2.5 Romuttaisiko tämä taloutemme? Se vahvistaisi talouttamme muokkaamalla sitä virtaviivaisemmaksi maan kansalaisten elämää parantavien aineellisten esineiden tuoton suhteen. Kansanvaltioiden talous on uhkarohkeaa, koska se pohjautuu minkä tahansa tuotteen tai palvelun tämänhetkiseen suosioon (ja sitä seuraavaan puutteeseen). Kansallismielinen talousjärjestelmä asettaa kulttuuriarvot ensimmäisiksi, ja vähentää spekulointia sen puolesta, että kaikki eläisivät hyvää, tasaisen vankkaa elämää kansan työläisten tuottamasta vauraudesta riippuen. Lisäksi, nationalistiset taloudet suojaavat työläisiä spekulatiivisen valuutan tuomilta sattumanvaraisilta muoti-ilmiöiltä, jotka johtavat epätasaiseen työllisyyteen. 2.6 Kuinka ajattelitte toteuttaa tämän? Uskomme että pan-nationalismi on parempi yhteiskunnan malli, ja kuten tekisimme kaikkien metodien kanssa, selitämme kärsivällisesti edelläkävijän lailla saadaksemme olemassaolevat poliittiset kokonaisuudet omaksumaan sen, tai tämän epäonnistuessa, luodaksemme oman poliittisen puolueemme. 2.7 Toimisiko se? Ihmisiä voidaan motivoida muullakin kuin itsekkäällä varojenkeruulla. Kun ajattelet tuntemiasi parempia ihmisiä, näet että vaikka he mielellään hankkivat hyvin rahaa, he perustavat elämänsä suuremmat päätökset enemmille arvoille kuin vain rahan ansaitsemiselle. Kansallismielinen järjestelmä kannustaisi ihmisiä kohti näitä arvoja, korvaten silkan rahallisen motivaation osallistumisella oikeaan elävään yhteisöön. 2.8 Kuinka tämä parantaa minun elämääni? Yhteiskuntamme keskenään jaetut kustannukset (mukaanlukien väkivaltainen urbaani rappio, petomaiset yritykset, ja tunne päämäärättömyydestä arvojen suhteen) vähenisivät. Tämä luo paremman paikan perheiden perustamiseen, ystävien hankkimiseen taikka ihan vain itsenäsi olemiseen. Eläminen yhteiskunnassa, jossa ei jatkuvasti kylve kiistoissa ja toisten itsekkäissä tarpeissa, on varmaan sitä lopullista vapautta. Oman edun yhteisöissä ei voi olla normeja, ja vaikka me nautimme "vapauksista", me luomme pitkän jänteen ongelmia lapsenlapsillemme. Ympäristötuhot, liikakansoitus ja kaupunkiemme lisääntyvä väkivalta sekä rappio ovat tästä todisteina. Nationalismi laittaa pisteen kaupalliselle yhteiskunnalle, joka tuhoaa kulttuurin ja tuottaa yhden kulttuurisesti ja etnisesti "harmaan rodun", jolla ei ole arvojärjestelmiä paitsi mitä televisiosta oppivat. Kun kulttuuri on mammonaa tärkeämpää, ihmiset toimivat sen mukaan mikä on koko yhteiskunnalle hyväksi eikä sen, mistä hyötyy henkilökohtaisesti mutta jolla on tuhoisia seurauksia. Kuten viimeiset kolmekymmentä vuotta ovat osoittaneet meille, vain elannon hankkiminen ja suurempien ongelmien huomiotta jättäminen aiheuttavat niiden kasvaimenomaisen kasvun koossa. Tämän ongelman ympäri ei ole muuta tietä kuin järjestelmällinen muutos. ---=-=--- Section 3: Tärkeys 3.1 Miksi tarvitsemme muutosta? Se, mitä yhteiskuntana teemme, ei toimi. Jos suljemme yhden silmän, voimme jättää ongelmat huomiotta, mutta ne pahenevat jatkuvasti ja aikanaan hukuttavat meidät. Lisäksi, nyt kun näemme kulttuurimme todelliset karvat, ymmärrämme ettei ole niin mukavaa elää teollisessa nyky-yhteiskunnassa, joka perustuu toimintoon ja tuloihin. Meidät on ohjelmoitu olentoina haluamaan enemmän. Tahdomme tunnustetun paikan yhteisössä, kulttuurin joka hyväksyy oikeiksi tuntemamme arvot, ja kaikista eniten jotain jonka päälle voimme rakentaa paremman huomisen puolesta. Jos kysyt ihmisiltä kameran ulkopuolella, ei tuollaista näkemystä nyky-yhteiskunnastamme löydy. Jokainen etninen ryhmä tahtoo itsenäisyyttä ja läheisyyttä, eli kulttuurista ja etnistä samankaltaisuutta ympärillä oleviin ihmisiin. Tämä lopettaa yksin maailmaa vastaan olemisen tunteen. Se pysäyttää halun toimia itsekkäiden tarkoitusperien mukaan, koska yksilö on nyt osa kulttuuria ja toimii tämän orgaanisen kokonaisuuden terveyden hyväksi. Toisin kuin hallinto, kulttuuri sekä antaa että ottaa, eikä se "komenna", koska se itse on muodostunut yhteisymmärryksestä. Tämän yksimielisyyden puuttuessa ajatus yhteiskunnasta on naurettava, koska se koostuisi muutamasta työskentelevästä ihmisistä kun muut loisivat joukolla. 3.2 Miksei vähemmän perinpohjaisempaa ratkaisua? Lukuisia uudistuksia on yritetty nykyisen hallintojärjestelmän alla, mutta jokaisen järjestelmän luonteena on muokata uudet ideat itselleen sopiviin muotoihin. Tuon prosessin takia "muutos" tulee pieninä annoksina, ja vain kahden vuoden päästä muutos poliittisessa vallassa jättää sen alleen. Nykyinen järjestelmämme ei tunnista ongelmaa. Vieläkin tärkeämpää on että pan-nationalismi on sivilisaation järjestelmä eikä yksinomaan poliittinen. Etsimässä "muutoksen merta"? Aivan, kun nykyinen näkökanta hallituksesta säilyy, kaikki muutokset ovat sen tyyppisen systeemin kontrolloimia kuin missä näiden muutosten täytyy syntyä. Miten epäkuntoinen järjestelmä kestää? Me olemme jakaantuneet toinen toista vastaan, koska maassamme ei ole vallitsevaa etniskulttuurista konsensusta, ja ihmiset äänestävät sen puolesta minkä tuntevat hyödyttävän lompakoitaan suuremman aatteen puutteen vuoksi, joihin voisivat kiintyä. Heillä ei (ilmeisesti) ole mitään tietoa siitä, että suurin osa näistä "voitoista" luo uusia tuhoja yhteisissä kustannuksissa, joita he päätyvät makselemaan, näin kumoten heidän uudet ansiot ja lisäten sitoumuksia joita ei ennen ollut. Pan- nationalismi päättää toistemme välisen rikkinäisyyden suomalla jokaiselle etniselle ryhmälle autonomian, ja etnisten ryhmien välistä yhteistyötä. 3.3 Miksi minä välittäisin? Mikäli sinulla on perhe tai ystäviä joista välität, tai ehkä vain pidät elämästä tai arvostat luontoa, tahdot paremman tulevaisuuden. Tiedät että nykyinen polkumme ei johda mihinkään muuhun kuin elämän hienompien asioiden tuhoon. Koska mielesi toimii, parhaimman mahdollisen huomisen valinta on sinusta kiinni. Jos uskot vahvasti, löydät itsesi työskentelemästä sen tulevaisuuden puolesta tavoin, jotka sopivat tämänhetkiseen elämääsi. 3.4 Mitä minä hyödyn siitä? Jos olet nähnyt tarpeeksi nykyajan elämää ollaksesi kyyninen, huomaat että miksi pan-kansallismielisyys, eli maiden järjestely kulttuurin eikä talouden ympärille, on hyvä idea. Me vähennämme niitä yhteisiä kuluja, ja teemme elämästä helpompaa sekä tarkoituksenmukaisempaa. Sinulla tulee aina olemaan kehys kulttuurina tunnetussa laajassa perheessä. Hyödyttömät kiistat vähenevät, kuten myös ahne tuottomotiivi. Tämä antaa eväät järkevämmälle yhteiskunnalle, ja antaa sinulle enemmän aikaa asioille joista todella välität. ---=-=--- Section 4: Omistajuus 4.1 Kirjoittajat Tämä UKK on Chris Stevensin, Texasissa asuvan ajattelijan kirjoittama. 4.2 Sponsorointi Pan-Nationalistinen Liike http://www.pan-nationalism.org/ 4.3 Versiohistoria - Versio 1.1 / Marraskuu 26, 2006.   Luonnos puhtaaksikirjoitettu. ---=^=--- Tekijänoikeus (c) 2006 Pan-nationalistinen Liike Voidaan uudelleenjulkaista kunhan tämä tekijänoikeus ja linkki säilyvät. Kaikki oikeudet pidätetään.